Jos joku tsekkasi BUCKET LIST 2016 postaukseni, sieltä löytyi erinäisiä tavoitteita tälle vuodelle. Jostain syystä olen aivan hullaantunut akrobaatiaan kuten käsillä seisontaan, siltaan, spagaattiin jne.
En ole koskaan ollut erityisen notkea enkä ketterä ihminen, päin vastoin todella jäykkä ja hassun kömpelö. Nyt kuitenkin olen alkanut nauttia suunnattomasti siitä kun saan haastaa itseäni asiassa, jossa en ole erityisen taitava ja lähden liikkeelle aivan nollasta.
Voimistelua koirien kanssa kotosalla.. Viime viikolla kuitenkin sain treeniseuraa salille Monasta ja onneksi kuljetan aina käsilaukussa näppärän kokoista Olympustani mukana niin saatiin parit kuvatkin talteen meidän hauskasta akrobatiahetkestä.
Minä käytin nuoruuteni bilettämiseen ja akrobaattisimmat liikkeet minun suorittamani saattoi nähdä kun kunnon pöhnässä lensin alas portaista tai sammuin trampoliinille. Mona puolestaan harrasti balettia, taitoluistelua ja myöhemmin osallistui musikaaleihin ja tämä ero todellakin näkyy liikkuvuudessamme. En silti ole pettynyt alkuuni, itseasiassa olen yllättynyt siitä, että minähän voin osata! Hitsi miten siitä vaan tuleekin mahtava fiilis, ei elämä olekaan niin rajallista ja aina voi oppia uutta!
Mona näyttää mallia..
Ja oma vähän jäykempi taidonnäyte perästä, ekaa kertaa taipuen seinää pitkin. Aiemmin olen nostanut itseni lattiasta ylös ja itseasiassa täytyy sanoa, että sillä tyylillä tämä on minulle raskaampi, seinää myöten helpompi.
Käsillä seisonta on ehdottomasti hankalampi pala purtavaksi tavoitelistalleni. Minä en uskalla heittäytyä seinää vasten kuten Mona - arastelen liikaa sitä tärähdystä kun en vielä hallitse vauhtia ja siksi menen "perä edellä puuhun" -tyylillä ja koetan nousta seisontaan sieltä. Mona teki tämän ketterän näköisesti ja pysyy asennossa jo hieman kauemmin.
Mutta sieltä tuli sitten se minunkin eka sekuntti kaikista epäilyksistä huolimatta.. Tänäänkin kävin kokeilemassa salilla yksinäni näitä samoja juttuja uudelleen, saapa nähdä miten tässä kehittyy kun viitsii harjoitella ahkerasti.
On se rankkaa.. Mutta palkitsevaa, olen vieläkin ihan fiiliksissä tästä reissusta enkä malta odottaa, että pääsen taas serkkutytön kanssa temppuilemaan.
Voimistelua koirien kanssa kotosalla.. Viime viikolla kuitenkin sain treeniseuraa salille Monasta ja onneksi kuljetan aina käsilaukussa näppärän kokoista Olympustani mukana niin saatiin parit kuvatkin talteen meidän hauskasta akrobatiahetkestä.
Minä käytin nuoruuteni bilettämiseen ja akrobaattisimmat liikkeet minun suorittamani saattoi nähdä kun kunnon pöhnässä lensin alas portaista tai sammuin trampoliinille. Mona puolestaan harrasti balettia, taitoluistelua ja myöhemmin osallistui musikaaleihin ja tämä ero todellakin näkyy liikkuvuudessamme. En silti ole pettynyt alkuuni, itseasiassa olen yllättynyt siitä, että minähän voin osata! Hitsi miten siitä vaan tuleekin mahtava fiilis, ei elämä olekaan niin rajallista ja aina voi oppia uutta!
Ja oma vähän jäykempi taidonnäyte perästä, ekaa kertaa taipuen seinää pitkin. Aiemmin olen nostanut itseni lattiasta ylös ja itseasiassa täytyy sanoa, että sillä tyylillä tämä on minulle raskaampi, seinää myöten helpompi.
Käsillä seisonta on ehdottomasti hankalampi pala purtavaksi tavoitelistalleni. Minä en uskalla heittäytyä seinää vasten kuten Mona - arastelen liikaa sitä tärähdystä kun en vielä hallitse vauhtia ja siksi menen "perä edellä puuhun" -tyylillä ja koetan nousta seisontaan sieltä. Mona teki tämän ketterän näköisesti ja pysyy asennossa jo hieman kauemmin.
Mutta sieltä tuli sitten se minunkin eka sekuntti kaikista epäilyksistä huolimatta.. Tänäänkin kävin kokeilemassa salilla yksinäni näitä samoja juttuja uudelleen, saapa nähdä miten tässä kehittyy kun viitsii harjoitella ahkerasti.
On se rankkaa.. Mutta palkitsevaa, olen vieläkin ihan fiiliksissä tästä reissusta enkä malta odottaa, että pääsen taas serkkutytön kanssa temppuilemaan.
Piristin muuten treenivaatekokoelmaani viime viikolla Sportamorelta tilaamillani Niken salikassilla ja ylläni näkyvillä blacc:n trikoilla ja topilla. Noi trikoot on ihan mielettömän mukavat päällä, ei voi kuin kehua! Varmaan parhaat tähän mennessä ostamani ja eipä olleet hinnalla pilatut - alta kahdenkympin ja tuo toppikin vain seitsemisen euroa.. Näitä varmaan voisi kerätä lisää. Kaiken kruunaa toi megaihana gänstälippis maastokuviolla ja pinkillä piristettynä. :D Kyllä vaan, treenivaatekaapin täydennys kannattaa aina -pieni piristeruiske ja boosti treenille. Jokin ihmeellinen taika niillä on kun alkaa käsillä seisontakin onnistua.. :D
Terveisin, treenivaatefriikki
Ei kommentteja
Jos vierailit blogissani, jätäthän terveiset!
Kiitos kommentistasi! ♥